Eilen alkoi thaiboxing. aivan käsittämättömän hauskaa hommaa, en oo ikinä nauttinu rehkimisestä noin paljon. kahden tunnin treenin jälkeen oli joka ikinen vaatekappale likomärkä. alussa valittiin treenin ajaksi sparring partner eli periaatteesaa tyyppi kenen kanssa harjoitella tekniikoita (ketä siis hakata) ja sen kanssa sit väännettiin hiki hatussa potkuja, iskuja sun muita. alusta alkaen otetaan tosi läheinen/fyysinen kontakti kanssaharrastajiin sillä aivan oikeasti siis lyödään (tosin osin käytetään myös padeja eli säkkiä ja tyynyjä). vähän on kylki mustelmilla ja joa lihas tietty aivan rikki mutta en malta odottaa päästä huomenna uudestaan. 4 kertaa viikossa tuntuu liian vähältä. varsinkin kun sali on esteettisestikin viihtyisä - 35 henkilöstä 4 naisia ja ne loput olikin sitten äärimmäisen katseltavan arvoisia. lappaessani rayta vatsaan tuntui kuin olisi tiiliseinään iskenyt, oli sen verran timmissä kunnossa herran masu.... ;)

nyt yritän epätoivoisesti viritellä espanjan lippua jonkinlaiseksi mekko/tooga-häkkyräksi päälle, tänään on espanjan opiskelijoiden eka rieha -pub crawl siis. antibiootit edelleen päällänsä että kuiva ilta tiedossa mutta minkäs teet. täällä opiskelijat oikeasti panostavat tohon ulkoiluun kunnolla: jos teema on värikoodeittain kuten meillä tänään punakeltainen niin joka iikalla ei taatusti kenkiä myöten ole mitään muuta väriä päällä.

eräs mielenkiintoinen yliopiston parin viikon päästä järkkäämä tapahtuma on speed dating. kämppikset saivat mut jallitettua mukaansa -25 kertaa 3 min deittejä jonossa vaan koko ilta. :D:D läppä. ikävä kyllä lupauduin hommaan mukaan. jotenkin luulis täällä pariutumisen olevan kovinkin helppoa, torstainakin on traffic light bileet (pukeudu punaiseen keltaiseen tai vihreään sen mukaan oletko varattu vai et).

huomenna saapuu mun kämppiksen marien vanhemmat ranskasta ja rakkaat ranskankieliset harry potterini jotka ne kiikuttaa mulle saapuvat. toivottavasti aalto maljakko kelpaa lahjukseksi heille :) miksi tehdä kielen opiskelusta liian vakavaa?